Perdag

Eilen juhlittiin vähän mun lomailun alkamista äidin kanssa The Grillissä syömässä käymällä, ruoka oli tajuttoman hyvää, kuten aina siellä ja äidin kanssa on aina kauheen mukavaa viettää aikaa. Mulla on maailman paras äiti, sanon vaan.Sen jälkeen oli tarkoitus pitää Juulin ja Raffen luona typysyjen ilta ihan vesi-mehulinjalla Juulin ja Marian kanssa. Arvata voi vain, mitä sitten kävikään.. Aamu neljältä aukes kotiovi tälle reppanalle.

Taioin iloisia asioita.

Lumppu<3

Löysin aivan ihanan asunnon mulle ja Ipalle, eli toivottavasti nappais tällä kertaa! Ollaan tosiaan etsitty asuntoa, vuokra tai myynti, meille nyt jo tässä kolmisen kuukautta ja kaikki on mennyt nenän edestä ennemmin tai myöhemmin. Kurjaa olla opiskelija.


Loppuviikonlopun suunnitelmat taitavat olla melko selvät. Siivousta, opiskelua ja lepäämistä! Ensviikosta tulee jännittävä. Perjantaina rakas serkkuni Anni tulee tampesteriin morjestamaan, enkä enää jaksais odottaa, ei olla nähty ainakaan ikuisuuteen ja Anni on aivan huippu! Be aware tampere, Kallio tuo terveisensä!

So sick and impatient!

Juuri kun pääsin kehumasta, etten ole ollut kipeänä ainakaan puoleen vuoteen, alkoi nenä vuotamaan ja kuume nousemaan. How cool is that, suoranaista ironiaa ylemmiltä voimilta tai jostain.

Sen lisäksi odottelen kuumeisesti(nyt näyttäisi n. 38 °c ruumiinlämpö mutta, offerin osalta ainakin 100°c!)offeria LCC:ltä (London College of Communication). Hain siis tämän kevään haussa Lontooseen opiskelemaan graafista ( ja media) suunnittelua. Se on ollut jo useita vuosia se ala, mille olen halunnut ja siitä syystä olen myös pyrkinyt skillsejäni parantelemaan minkä ehdin mm. freelancer töiden avulla ja ihan vaan omaksi iloksenikin erityyppisiä tekniikoita treenaten.

LCC on University of London Art:in alainen yksikkö, joka on ymmärtääkseni etenkin graafisen puolensa osalta melko arvostettu ja kehuttu. Tein hakupäätöksen aivan extemporee ja iloiseksi yllätyksekseni huomasin, että hakuaika olikin juuri loppumassa parin päivän päästä. Tämä oli erittäin eksoottinen kokemus kaikenkaikkiaan, sillä väsäsin mm. täysmittaisen englanninkielisen portfolion alle 15 tunnissa, sekä muut hakuhommat, jonka jälkeen lähetin englantiin juuri ennen hakuajan päättymistä. Yllätin kuitenkin itseni positiivisesti, että ylipäätänsä sain hommat hoidettua ennen deadlinen killeriaikaa. Tämä yltiöstressipaukku johti kuitenkin siihen, että jos en pääse tuonne, mut nähdään tod. näk Siwan kassalla tai telemyyjänä ensi vuosi ainakin.

Portfolion ulkonäköön en ehtinyt ihan kauheasti panostaa, mutta pistän nyt kuitenkin etukannen esille ihan sen kaiken raatamisen kunniaks.



Nyt siirryn yhden lemppariohjelmani eli Housen pariin mansikkateekupposen kanssa lämmittelemään ja sairastelemaan. Sängynpohjaa houkuttavampaa rakastajaa ei tällä hetkellä tästä maailmankaikkeudesta taida löytyä. Kauniita unia.

Juokset ja juokset

Tässä se nyt on. Ainakin kahden vuoden ajatustyön tulos, ihka oma avautumispalsta. Toivon mukaan sitä kuitenkin tulee olemaan minimimäärä ja sen sijaan kaikkea muuta kivaa ja mielenkiintoista sitäkin enemmän.

Klisheisen taiteilijanimen takaa löytyy tyttö nimeltä Jenni, eli meikä. Olen freelancer visuaalinen suunnittelija ja kuvataiteen opiskelija, jolle musiikki ja pukeutuminen ovat taiteentekemisen ohella äärimmäisen tärkeitä henkireikiä elämässä. Tässä blogissa ei tulla toivottavasti koskaan näkemään sellaista "yhtä jumittunutta genreä" jostain teitystä asiasta, vaan pikemminkin paljon palasia minun elämäni eri osa-alueilta, kuten musiikista ja taiteesta(eli lähinnä varmaan omista töistäni), ystävistä, bailaamisesta ja ehkä vähän myös pukeutumisestani. Arki on paljon läsnä, kuten arvata saattaa.

Koska olen tällainen visuaalinen ihminen, postaukset tulevat olemaan varmaankin melko kuvapainotteisia. Kaikki on vielä kahden vuoden kokeiluiden ja yritysten jälkeenkin melko suunnitelematonta ja sotkuista. Tärkeintä kuitekin on, että lupaan yrittää parhaani ylläpitääkseni laadukasta ja itseni näköistä blogia niin kauan, kuin suinkin jaksan. 

Loppuun pari kuvaa viimeviikonlopun riennoista. Torstaina eksyttiin Juulin kanssa extemporee Backyard Babiesin keikalle Tampereen Klubille ja lauantai meni muuten vaan mukavissa merkeissä hyvien ystävieni kanssa.















 Yleensä en ihan noin innokkaasti tuppaa kameran eteen lykkääntyä sentään : D